maanantai 26. maaliskuuta 2012

Savimuottiin valettu pieni kipsireliefi

Tässä työssä teimme savesta muotin, johon valoimme kipsistä reliefin. Muottia tehdessä on hyvä olla tarkka, jotta pohjan ja sivujen liitoskohdat ovat tiiviit ja eikä kipsi valu pois raoista. Lisäksi saveen painettiin erilaisilla tavaroilla painojälkiä, jotka näkyvät kipsissä. Kipsin ruskea patina syntyy savesta.

Levytekniikalla toteutettu savimuotti on menetelmänä soveltuva kouluun kunhan muostetaan käydä läpi tarkkaan levyjen liittämisen yhteen (eli: ruohitaan kumpaakin aluetta ja lisätään saviliejua alueelle ja liitetään levyt yhteen). Tekemämme pieni työ on mielestäni liian haastava alakoulun alimmille luokille, sillä itsellekin työn pieni koko meinasi tulla ongelmaksi (pienen pienet kulmat ja liitokset yms.). Kipsin pitnaan muodostui kaunis ruskea väri savesta ja se näytti erittäin hyvältä. Itse en ollut aikaisemmin yhdistänyt näitä kahta menetelmää ja mielestäni yhdistelmätyö oli onnistunut.



Kipsireliefissä näkyy saveen painamani sormuksen ruusukuvio





Myös sivuille painoin kuvioita, huomaa ripustuslenkki


Ympäristöteos - vanhalle muodolle uusi elämä

Tässä työssä meidän tuli muokata vanhasta tavarasta uutta. Valitsin lähtökohdakseni kissa-aiheisen kankaan, jonka gessosin ja johon maalasin kalanruodon. Teoksen nimeksi annoin PETO. Tämä kuvastaa sitä että se mitä päältäpäin näemme ei aina ole välttämättä oikein. Kissa on söpö, mutta todellisuudessa se on peto, joka saalistaa ja syö kalaa. 

Koulusovellettavaksi tämä ympäristöteema soveltuu erittäin hyvin. Kouluissa on varmasti vanhoja kankaita, vessapaperihylsyjä ynnä muita tarvikkeita, joita on paljon ja joita kukaan ei enää tarvitse. Ja kuitenkin jokainen saa toteuttaa omista lähtökohdistaan ja itselleen soveltuvan työn.

Ympäristötaiteessa tärkeää on kannanottaminen asioihin ja tätä taitoa on hyvä myös harjoitella taiteen avulla. Lisäksi oppilaiden perustelutaidot kehittyvät perustellessaan omia valintojaan ja työtään.

-PETO-


Maalaustekniikat ja -ilmaisu - kuusi pientä teosta

Tässä harjoiteuksessa käytettiin laajennetun siveltimen käsitettä, jolla tarkoitetaan, että siveltimenä on toiminut tavanomaisen siveltimen lisäksi erilaiset siivousvälineet kuten tiskirätit, -harjat ja karhunkieli. Teemana töissäni on ollut samat värit eli sininen, punainen ja valkoinen. Ja työ on abstrakti. Laajennettua siveltimen käsitettä voidaan mielestäni soveltaa hyvin kouluun sillä tiskiharjoja ja -rättejä on helppo hankkia ja ne ovat meteriaaleina edullisia. 

Pienet työt (koot) mahdollistavat useamman työn tekemisen jos muutenkaan ei ole aikaa paljon. Materiaalina on käytetty pullovärejä ja pohjapapereista kaksi pohjustettiin, toinen liimaseoksella ja toinen gessolla. Ainoa havaitsemani ero oli, että kun paperi oli piohjustettu siihen oli helpompi levittää maalia ja maalata. 


Kerroksellinen tekniikka, jossa käytetty siivousvälineitä laajennettuna siveltimenä

Kokoava teos, jossa käytetty haluttuja menetelmiä 

Kollaasi, jossa käytetty kuultomaalausta, maalia ja silkkipaperia

Kuivasivellin (sumraus) tekniikka

Kerroksellinen maalaus, jossa väriä lisätty ja poistettu

Kerroksellinen tekniikka, jossa käytetty impastokerroksia

Akvarellitekniikka

Teimme tällä tekniiikalla kaksi työtä, toinen papereista oli syväkostutettu (yön yli vedessä) ja toinen pintakostutettu (kasteltiin ennen maalaamista). Työssä käytettiin peitevärejä (mutta myös vesivärit tai akvarellivärit käyvät), akvarellipaperia ja pullotussimustetta (mustaa).

Syväkostutettu (SK) paperi oli miellyttävämpi työstää, väri levittyi helposti ja muste levittyi kauniimmin SK-paperille. Pintakostutettu (PK) paperi ei mielestäni levittänyt väriä yhtä hyvin ja eirlinen kostuttaminen oli tarpeen sillä vesi haihtui melko nopeasti paperin pinnalta.

PK-paperilla odotin liian kauan ja paperi ehti kuivahtaa, jolloin muste levittyi osittain liikaa ja toisessa kohdassa ei ollenkaan (kuva: sinisävyinen). SK-paperilla taas musteen kanssa toiminen oli jo tutumpaa ja SK-paperille muste levittyi tasaisen hyvin ja levittymistä oli helpompi hallita.

Tällaisen yhdistelmätekniikan (peitevärit+muste) etuna on, että pystytään kokeilemaan yhteen työhön useampia tekniikoita ja psytytään lisäämään niin suurpiirteisempää maalausta musteen pikkutarkkaan jälkeen. Ongelmana koulusovellettavuudessa voi olla juuri musteen arvaamattomuus, josta lapsille voi tulla turhautumisen tunnetta. Paperin kostutusmenetelmä soveltuu kouluun mikäli on oikeanlaista peperia käytössä. Tekniikkana sekä muste että akvarellit soveltuvat alakouluun ja niiden yhdistäminen olisi oppilaista mehdollisesti hauskaa. 

Pintakostutettu työ



Syväkostutettu työ
 

Kehollinen piirtäminen

Tässä työssä tutustuimme nykytaiteeseen kävelytaiteen avulla. Tavoitteena oli 10 minuutin kävelyn aikana havainnoida ympäristöä ja miettiä muotoja yms. Kävelyn jälkeen kirjoitettiin muistiin teemoittain asioita. Teemoja olivat: kävelypohja, -rytmi ja suunnat; tuoksut; värit; sää ja äänet. Näiden pohjalta rakensimme maalaamalla kehollisen teoksen, jossa käytettiin isoa pintaa ja isoja liikkeitä. Työhön käytettiin pullotussia ja värivahaliituja. 

Koulusovellus kävelytaiteen, nykytaiteen ja kehollisen piirtämisen pohjalta: tehtävän ideana on mennä luontoon luokan kanssa loppukeväästä ja yhdistää retki esimerkiksi luonnontietoon. Opettajan johdolla kävellään metsässä ja havainnoidaan sieltä kuuluvia linnun ääni yms. sekä havainnoidaan silmin mitä metsässä on ja haistellaan, miltä metsässä tuoksuu. Tämän jälkeen palattaisiin luokkaan ja aloitettaisiin miettimällä millaisia ääniä metsässä oli ja millainen utoksu siellä oli. Näiden pohjalta oppilaat saisivat toteuttaa työn materiaaleinaan pulloväreillä ja isolla A2 paperilla jonkin metsään ja aistein havaittuihin asioihin liittyvän abstraktin teoksen. Ei siis mitään esittävää vaan värein ja muotoin oppilaat kertoisivat metsästä tarinan.

Oma kehollinen piirtänen - askeleet lumessa ja lumienkeli

Abstrahointi - valutus - toimintamaalaus


Tässä työssä teimme neljän teoksen sarjan, joissa yhteen abstrahoimme eli litistimme 3-uloitteisen esineen 2-uloitteiseksi esineeksi, toiseen työhön roiskemaalasimme eri paksuisilla maaleilla ja siveltimillä ja kolmanteen kokeilimme valuttaa eri paksuisia maaleja. Neljäs teos oli kokoava teos näistä kolmesta aikaisemmasta tekniikasta. Maaleina tässä menetelmässä olivat pullovärit ja paperina steiner-paperi, mutta koulussa myös litoposteripaperia voidaan käyttää.

Roiskemaalauksessa oli tärkeää, että maali oli jouksevaa ja mielellään ohutta, jotta voimalla paiskattu väri irtosi siveltimestä. Erilaisia roiskejälkiä syntyi myös erilaisilla siveltimillä.

Abstrahoinnissa oli vaikeaa pitää mielessä sitä että piirrokseen ei saisi tulla kolmiulotteisuutta ollenkaan. Väkisinkin meinasi aina ruveta syventämään piirrustusta ja laittamaan kaksiuloitteisen sijasta kolmiuloitteista kuvaa. Kuitekin vaikka kuva on kaksiuloitteinen siitä ymmärtää, että kyseessä on tuoli. Abstrahointi on yksinkertaistamista.

Valustustekniikka on haastavin näistä kolmesta tekniikasta sillä on lähes mahdotonta ennustaa mihin suuntaan juokseva maali lähtee liikkumaan ja millaista jälkeä siitä syntyy. Kuitenkin mitä juoksevampi maali on sitä mielenkiintoisempia jälkiä paperille syntyy.

Kokoavassa teoksessa käytin kaikkia edellä kuvattuja tekniikoita kuitenkin niin, että roiskemaalaus oli vallitsevana ja abstrahointi.

Tekniikka on sovellettavissa kouluun, mutta pintojen ja pöytien suojaus telee tehdä hyvin. Valutus ja roiskemaalaus ovat tekniikoita joissa syntyy helposti sotkua ja varsinkin kun on kyse lähes vedenkaltaisesta maalin koostumuksesta. Kuitnekin esimerkiksi juuri roiskemaaluas voi olla lasten mielestä varsin avartavaa ja mielekästä. Juurikin tekniikan ennalta-arvamattomuuden takia. Myös valutustekniikkaa voi mielestäni soveltaa kouluun mutta ehkäpä enemmän isommille oppilaille, sillä pienet voivat turhautua, kun eivät keksi tapaa, jolla maalin kulkua voi suunnitella. Menetelmänä tällainen monista eri menetelmistä koottu kokoava teos on erittäin käyttökelpoinen koulumaailmaan, menetelmässä on se hyvä puoli, että siinä tulee harjoiteltua tekniikat mutta myös saadaan aikaiseksi kokoava teos, vaikka aikaa koulussa on niukasti.

Roiskemaalaus eri paksuisilla maaleilla ja siveltimillä

Abstrahoitu tuoli edestä päin

 
Valutustekniikka ohuella maalilla
















Kokoava teos, jossa käytetty kaikkia edellä olleita tekniikoita
 

Muotoa tutkiva hiilipiirustus

Tässä työssä käytettiin seuraavia menetelmiä: havainnointi, mittaaminen, ilmapiirtäminen ja viisiasteisen valööritaulukon käyttäminen.

Käytimme samaa hiilipiirustus työmenetelmää monialaisten kuvataidejaksolla. Kuitenkin 5-asteisen valööritaulukonkäyttö oli uusi asia ja se helpotti eri tummuusasteinen havainnointia. Mittaaminen on hyödyllinen tapa saada mittasuhteet oikein ja tässäkin työssä hiilellä mittaamisesta oli suuri apu oikeiden mittasuhteiden saavuttamiseksi.

Tekniikkana hiili on hyvin salliva ja erityisesti mahdollistaa runsaan hiilen käytön ja rehevän työjäljen (vrt. lyijykynään). Lisäksi hiili mahdollistaa erilaisia piirtämistyylejä aina utuisista maisemista ronskiin otteeseen. Tämä on erilaisille piirtäjille hyvä eriyttämisen keino.

Erilaisten muotojen (tässä tapauksessa kastelukannun muoto) on aina haasteellista ja tästä syystä olisikin tarvetta tämän tyylisille kuvataiteen menetelmille. Koulusovellettavuutta lisää juuri valööritaulukko ja esineet voisivat olla oppilaan taitotason mukaisia tai mahdollisesti omasta päästä syntyneitä mitä pienemmistä oppilaista olisi kyse. Hyvä menetelmä kuvatataiteen perusasioiden läpikäyntiin.

Hiilipiirustus 5-asteisella valööritaulukolla